Tänä aamuna tasan 46 kiloa. Ei edes vähän yli, vaan tasan. Ihanaa ja olin hyvällä tuulella, söin aamupalaksi veteen keitettyä puuroa isän käskystä eikä se edes tuntunut kovin pahalta. Menin kouluun, ja kuinkas sitten kävikään - oksensin kesken kieltentunnin. En edes puuroa saanut ulos, kahvin vain, mutta jouduin silti lähtemään kesken koulust. Ja nyt kotona söin Nutrilett-patukan (sillä minusta tuntuu, että syömättömyyden aiheuttama pahoinvointi on tässä tapauksessa todennäköisempi vaihtoehto kuin oksennustauti) ja haluaisin toisen. Onneksi ne loppuivat ja oksennus maistuu vieläkin suussa. Neljäkymmentäkuusi kiloa, kahdeksan kiloa kesästä. Ihan kiva, muttei tarpeeksi kiva.